Mitä kovametalli on?
Kovametalli (englanniksi cemented carbide tai tungsten carbide) on jauhemetallurginen materiaali. Siinä kovat volframikarbidirakeet (WC) on sidottu yhteen metallilla, tavallisimmin koboltilla (Co). Seos puristetaan muotoon ja sintrataan noin 1 400 °C:ssa, jolloin syntyy tiivis ja erittäin kova kappale.
Tyypillisesti kovametallissa on 75–97 % volframikarbidia ja 3–25 % kobolttia. Joissain laaduissa on lisäksi titaani-, tantaali- tai niobiumkarbideja tai nikkelisideaine korroosionkestoa varten.
Ominaisuudet
- Kovuus
- Noin 1 300–2 000 HV laadusta riippuen – selvästi kovempi kuin karkaistu teräs.
- Tiheys
- Noin 14–15 g/cm³, lähes kaksi kertaa teräksen tiheys.
- Jäykkyys
- Kimmomoduuli noin 2–3 kertaa teräksen – osa ei taivu kuormassa.
- Kulutuskestävyys
- Kestää hankaavaa kulumista moninkertaisesti työkaluteräkseen verrattuna.
- Lämmönkesto
- Säilyttää kovuutensa korkeissa lämpötiloissa, siksi sopii nopeaan lastuamiseen.
- Hauraus
- Kovuuden hinta: iskut ja taivutus voivat lohkaista särmän. Sitkeys säädetään kobolttipitoisuudella.
Laadun valinta
Laatu valitaan kolmen asian perusteella: kobolttipitoisuus, raekoko ja käyttöryhmä. Nyrkkisääntö: vähemmän kobolttia ja hienompi rae = kovempi ja kulutuskestävämpi. Enemmän kobolttia ja karkeampi rae = sitkeämpi ja iskunkestävämpi.
Kobolttipitoisuus
| 3–6 % Co | Kovin ja kulutusta kestävin, mutta haurain. Leikkaavat terät, veitset, hankaava kuluminen ilman iskuja. |
|---|---|
| 8–12 % Co | Yleislaatu: hyvä tasapaino kovuuden ja sitkeyden välillä. Pyörötangot, porat, jyrsimet, kulutusosat. |
| 15–25 % Co | Sitkein. Iskukuormitetut osat, muovaus- ja meistotyökalut, leuat. |
Raekoko
| Ultrahieno / submikroni (< 1 µm) | Terävin särmä ja suurin kovuus. Pienet jyrsimet, porat, tarkat leikkuuterät. |
|---|---|
| Hieno–keskikarkea (1–3 µm) | Yleisin valinta konepajojen osiin ja kulutuskappaleisiin. |
| Karkea (> 3 µm) | Parempi iskunkesto. Kaivos-, louhinta- ja raskaat kulutuskohteet. |
ISO 513 -käyttöryhmät
| K | Valurauta ja lyhytlastuiset materiaalit; myös puu ja komposiitit. |
|---|---|
| P | Teräs. |
| M | Ruostumaton teräs. |
| N | Alumiini ja muut ei-rautametallit. |
| S | Kuumalujat seokset ja titaani. |
| H | Karkaistu teräs. |
Esimerkiksi ”K40” tarkoittaa sitkeää laatua K-ryhmästä: numero kasvaa, kun sitkeys kasvaa ja kovuus laskee.
Käyttökohteet
Lastuavat työkalut
Porat, jyrsimet, kalvaimet ja kääntöterät valmistetaan yleensä kovametallitangoista tai -aihioista.
Kulutusosat
Ohjaimet, suuttimet, holkit, tiivistysrenkaat ja liukupinnat kohteisiin, joissa teräs kuluu liian nopeasti.
Teollisuusveitset ja leikkuuterät
Paperin, kalvon, muovin, kuidun ja levyn leikkaus – pidempi teräväisyys vähentää vaihtoja.
Muovaus- ja meistotyökalut
Lävistimet, matriisit ja vetorenkaat suurille sarjoille.
Sahanteräpalat
Juotettavat palat puun, metallin ja kiven sahaukseen.
Kaivos ja maanrakennus
Porakruunujen nastat ja terien kulutuspalat.
Tarvitsetko tankoja, aihioita tai osan piirustuksen mukaan? Katso tuoteryhmät · Pyydä tarjous
Kierrätys
Volframi ja koboltti ovat EU:n kriittisiä raaka-aineita. Kulunut kovametalli voidaan kierrättää ja käyttää uuden kovametallin raaka-aineena, mikä säästää neitseellistä raaka-ainetta ja energiaa. Siksi kuluneet terät, tangot ja kulutusosat kannattaa kerätä erikseen eikä heittää sekaromuun.
Myy käytetyt kovametallitUsein kysyttyä
Onko kovametalli sama kuin volframi?
Ei. Kovametalli on volframikarbidin (WC) ja sideaineen, yleensä koboltin, seos. Puhdas volframi on eri materiaali.
Voiko kovametallia hitsata tai työstää?
Sitä ei hitsata tavallisesti, vaan juotetaan. Muotoilu tehdään hiomalla timanttilaikalla tai kipinätyöstöllä.
Kannattaako kulunut kovametalli säästää?
Kyllä. Kovametalli sisältää arvokasta volframia ja kobolttia, joten kuluneista teristä ja osista maksetaan.